Asteittainen paluu toimintaan aivotärähdyksen jälkeen: miksi täydellinen lepo ei ole parasta hoitoa

Onko täydellinen fyysinen lepo tarpeellista aivotärähdyksen jälkeen, ja kuinka pitkään pitäisi levätä? Tutkimukset osoittavat, että yli 24–48 tuntia kestävä täydellinen fyysinen ja kognitiivinen lepo ei ole välttämätöntä aivotärähdyksestä toipumiselle ja voi jopa olla haitallista. Uusimpien suositusten mukaan aivotärähdyksen saaneiden tulisi palata normaaliin toimintaan heti, kun he tuntevat olonsa turvalliseksi liikkua, kuitenkin terveydenhuollon ammattilaisen ohjauksessa.


Liiallinen lepo aivotärähdyksen jälkeen voi johtaa useisiin negatiivisiin vaikutuksiin, kuten fyysisen ja kognitiivisen toiminnan heikentymiseen. Pitkittynyt vuodelepo voi johtaa lihasheikkouksiin, joka voi vaikuttaa tasapainoon ja koordinaatioon. Pitkäaikainen lepo voi myös johtaa väsymykseen, masennukseen, ahdistuneisuuteen ja kognitiivisiin ongelmiin, kuten muistiongelmiin, tarkkaavaisuusvajeisiin ja toiminnanohjauksen haasteisiin (executive function). 


On tärkeää, että aivotärähdyksen saanut henkilö palaa mahdollisimman pian tavanomaiseen toimintaansa heti, kun se on turvallista. Tämä voi sisältää paluuta töihin/kouluun sekä kevyiden fyysisten ja kognitiivisten toimintojen aktiivista harjoittamista. Urheilijan tulisi myös palata harjoituksiin heti, kun oireet sallivat. Urheilijan ja joukkueen vastuulle jää kuitenkin vastuu varmistaa, että päähän tai niskan alueelle ei tule toista iskua. Toistuvan aivotärähdyksen riski nousee huomattavasti mitä useamman aivotärähdyksen saa. 


Liikunta, joka pysyy oirekynnyksen alapuolella onkin aivotoiminnan palautumisen kannalta tärkeää. Neurologisesti katsottuna liikunnan hyödyt aivotärähdyksen jälkeen liittyvät aivojen hermosolujen elvyttämiseen ja hermoverkostojen toiminnan parantamiseen. Aivotärähdyksen yhteydessä hermosolujen väliset yhteydet voivat vaurioitua, mikä voi johtaa erilaisiin oireisiin, kuten päänsärkyyn, huimaukseen, muistiongelmiin ja keskittymisvaikeuksiin. Tutkimukset ovat osoittaneet, että liikunta stimuloi aivojen hermosolujen kasvutekijöitä ja edistää hermosolujen uudelleenmuodostumista. Lisäksi liikunta voi parantaa aivojen verenkiertoa ja hapen saantia, mikä auttaa tukemaan hermosolujen toimintaa ja elpymistä. Kokonaisuudessaan liikunta on voi edistää aivotärähdyksen toipumisessa. 


Jos sinulla on epäilyksiä aivotärähdyksestä tai kärsit aivotärähdyksen jälkeisistä oireista, kannattaa varata aika neurologiseen tutkimukseen. Toiminnalliseen neurologiaan erikoistunut kiropraktikko tunnistaa aivotärähdyksestä johtuvat hermoston toimintahäiriöt ja määrittää yksilöllisen hoitosuunnitelman oireiden lievittämiseksi ja toipumisen edistämiseksi. Toiminnallinen neurologia sisältää erilaisia hoitomuotoja, kuten erilaisia liikeharjoituksia, manuaaliterapiaa, ravitsemusterapiaa, tasapainoharjoitteita, okulomotorisia harjoitteita ja muita hoitomuotoja. Tarkka hoitosuunnitelma riippuu yksilön tilanteesta ja oireista.


Muista, että aivotärähdys on vakava vamma, joka vaatii asianmukaista hoitoa ja huomiota, joten älä epäröi hakeutua ammattilaisen hoitoon, jos tarvitset apua. 

Lähteet:

  • Is rest after concussion “The best medicine?”: Recommendations for activity resumption following concussion in athletes, civilians, and military service members. The Journal of head trauma rehabilitation. https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/22688215/ 
  • Rehabilitation of concussion and post-concussion syndrome. Sports health., from https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/23016082/ 
  • https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/28341726/
  • https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/25560444

Lisää julkaisuja...