Nimi Mal de Débarquement (MdDS) syndrooma tulee ranskan kielestä ja tarkoittaa “maihin nousemisen tautia”. Se on neurologinen häiriö, jolle on ominaista jatkuva keinumisen, heilumisen tai huojumisen tunne, vaikka liikkeeseen liittyvä ärsyke, kuten laivamatka tai lentomatka, olisi päättynyt. MdDS ei ole perinteinen sisäkorvan tasapainohäiriö, vaan liittyy keskushermoston kykyyn sopeutua liikkeen loppumiseen. Joissain tapauksissa oireyhtymä voi puhjeta ilman ulkoista liipaisinta, mikä tekee sen diagnosoinnista ja hoidosta haastavaa.
Monet MdDS:stä kärsivät kertovat, että heidän kokemuksensa oireista voivat vaihdella merkittävästi. Joillekin keinumisen tai huojumisen tunne saattaa olla lievä ja hallittavissa, kun taas toiset saattavat kokea voimakkaita oireita, jotka vaikeuttavat jokapäiväistä elämää. Henkilökohtaiset kokemukset voivat myös vaikuttaa siihen, kuinka nopeasti tai helposti diagnoosi tehdään, mikä korostaa tarvetta lisätutkimuksille ja tietoisuuden lisäämiselle tästä tilasta.
Kenelle MdDS voi kehittyä?
MdDS voi kehittyä kenelle tahansa, mutta tietyt tekijät lisäävät alttiutta. Se esiintyy useimmiten 30–60-vuotiailla naisilla, jotka muodostavat suurimman osan diagnosoiduista tapauksista. Sukupuolten välinen ero voi liittyä hormonaalisiin tekijöihin, mutta tarkkaa syytä ei vielä täysin ymmärretä. Riskitekijöihin kuuluvat pitkäkestoinen altistus tasaiselle liikkeelle, kuten laivamatkalle, sekä aiemmat tasapainoelimistön häiriöt tai migreeni.
Yleisimmät oireet
MdDS:n yleisimmät oireet ovat jatkuva keinumisen tai huojumisen tunne, joka pahenee levossa ja hiljaisuudessa mutta lievittyy liikkeessä, kuten autolla ajaessa. Muita yleisiä oireita ovat:
- Tasapainovaikeudet: Epävakaa olo seisoessa tai kävellessä.
- Aivosumu ja kognitiivinen väsymys: Keskittymis- ja muistinvaikeudet.
- Päänsäryt ja migreeni: Usein liittyvään vestibulaarisiin toimintahäiriöihin.
- Mielialahäiriöt: Ahdistus ja masennus oireiden kroonistuessa.
- Pahoinvointi ja väsymys: Voi vaikeuttaa jokapäiväisten tehtävien hoitamista.
Mistä MdDS johtuu?
Mal de debarquement -syndrooman (MdDS) tarkkaa syntymekanismia ei vielä täysin ymmärretä, mutta tutkimukset viittaavat siihen, että keskushermosto ei pysty palautumaan normaalitilaan liikkeen loputtua. Esimerkiksi laivalla ollessa aivot mukautuvat aaltojen aiheuttamaan jatkuvaan liikkeeseen sisäkorvan ja vestibulaaristen refleksien avulla, joka auttaa pitämään katseen vakaana liikkeen aikana. Palatessa takaisin maihin keskushermoston tulisi sopeutua uudelleen paikallaan olevaan ympäristöön. MdDS:ssä tämä sopeutuminen voi kuitenkin häiriintyä, jolloin keho jatkaa liikkeen tuntemista, vaikka todellista liikettä ei enää ole, mutta MdDS:ssä tämä mukautuminen voi häiriintyä, ja keho jatkaa liikkeen kokemista, vaikka todellista liikettä ei ole.
MdDS:n taustalla voi olla ristiriita keskushermoston eri aistijärjestelmien välillä. Proprioseptinen järjestelmä (joka rekisteröi kehon asentoa ja liikettä), vestibulaarinen järjestelmä (sisäkorvan tasapainoaistimus) ja visuaalinen järjestelmä (näköaisti) työskentelevät yhdessä tasapainon ylläpitämiseksi. MdDS:ssä näiden järjestelmien signaalit eivät synkronoidu oikein, mikä johtaa keskushermoston ylikuormitukseen ja jatkuvaan huojuvaan tunteeseen. Esimerkiksi proprioseptinen palaute saattaa ilmoittaa vakaudesta, mutta vestibulaarinen järjestelmä kokee edelleen liikettä, jolloin visuaaliset ärsykkeet voivat pahentaa tilaa entisestään. Tämä sensorinen epäjärjestys voi olla keskeinen syy oireiden pitkittymiseen.
Samankaltaista keskushermoston kuormittumista esiintyy myös toisessa huimausoireyhtymässä, PPPD:ssä (Persistent Postural-Perceptual Dizziness), jossa oireet liittyvät usein aistijärjestelmien herkistymiseen. PPPD-potilailla keskushermosto saattaa tukeutua liiallisesti visuaalisiin ja proprioseptisiin ärsykkeisiin tasapainon säätelyssä, mikä voi johtaa jatkuvaan huimauksen ja epävakauden tunteeseen. On tärkeää erottaa PPPD ja MdDS toisistaan, sillä niiden taustatekijät ja kuntoutusprotokollat saattavat poiketa huomattavasti. Lue lisää PPPD:stä, sen oireista ja hoitomahdollisuuksista tästä.
Diagnosoinnin haasteet ja mahdollisuudet
MdDS:n (Mal de Débarquement -syndrooma) diagnosointi on monivaiheinen prosessi, sillä oireet voivat muistuttaa useita muita huimausta aiheuttavia tiloja. Tämän vuoksi oireiden taustalla olevien mekanismien ymmärtäminen vaatii sekä perusteellista oirekuvan kartoittamista että tarkkoja tutkimuksia.
Diagnoosia tukevat huolellinen kliininen arvio, jossa kartoitetaan potilaan historia, oireiden kehittyminen ja mahdolliset laukaisevat tekijät, kuten matkustaminen tai pitkään jatkunut tasapainoa kuormittava toiminta. Vaikka MdDS:lle ei ole olemassa yksittäistä diagnostista testiä, erityiset neurologiset ja tasapainoon liittyvät tutkimukset voivat auttaa sulkemaan pois muita mahdollisia syitä ja ymmärtämään paremmin oireiden taustalla vaikuttavia mekanismeja. Esimerkiksi vestibulaaristen ja visuaalisten järjestelmien yhteistoiminnan arviointi antaa tärkeää tietoa hermoston sopeutumisesta ja tasapainon säätelystä.
Koska MdDS:n oireet ovat yksilöllisiä ja voivat vaihdella huomattavasti, keskeistä on räätälöidä hoito ja kuntoutus juuri potilaan tarpeisiin. Tavoitteena on, että jokainen potilas saa yksilöllistä ja tehokasta tukea matkallaan kohti tasapainoisempaa arkea.
Chydenius Neuro-kiropraktiikan tavoitteena on kartoittaa oireiden taustalla vaikuttavia tekijöitä perusteellisesti, jotta hoito voidaan suunnata yksilöllisesti ja tehokkaasti. Tässä hyödynnetään monipuolisia kyselylomakkeita sekä tarkkoja tutkimusmenetelmiä. Ensimmäisellä käynnillä tehtävä tutkimus sisältää tasapainojärjestelmän ja keskushermoston toiminnan arviointia. Esimerkiksi videoystagmografia (VNG) on tutkimus, jolla analysoidaan silmien liikkeitä ja niiden yhteyttä vestibulaarisen järjestelmän sekä keskushermoston toimintaan. Infrapunakameroiden avulla voidaan havaita pieniäkin poikkeamia, jotka voivat auttaa hahmottamaan, miten eri aistijärjestelmät, kuten näkö ja tasapaino, toimivat yhdessä.
Näiden tutkimusten avulla saadaan arvokasta tietoa siitä, missä tasapainon ja aistijärjestelmien toiminnassa saattaa esiintyä ongelmia. Esimerkiksi silmien liikkeiden motoriset häiriöit hitaassa seurannassa (pursuit), optokineettinen refleksi (OPK) tai sakkadeissa (saccade), voi antaa vihjeitä siitä, millä alueilla hermoston toimintaa voidaan tukea kuntoutuksella. Tämän tiedon avulla hoito voidaan kohdistaa juuri niihin toimintoihin, jotka kaipaavat sopeutumista tai vahvistamista, tukien tehokasta ja yksilöllistä kuntoutusta.
Toiminnallinen neurologia hoitovaihtoehtona
Kun MdDS:n oireiden taustatekijät on huolellisesti kartoitettu kattavan neurologisen tutkimuksen avulla, voidaan aloittaa yksilöllisesti suunniteltu kuntoutus. Chydenius Neuro-kiropraktiikan hoito-ohjelmat perustuvat tarkkaan arviointiin ja monitieteiseen lähestymistapaan, mikä mahdollistaa juuri kyseisen potilaan tarpeisiin optimoidut hoitomenetelmät.
- Vestibulaarinen kuntoutus: perustuu tarkasti suunniteltuihin harjoitteisiin, jotka muokataan yksilöllisesti kunkin potilaan tarpeisiin ja oireisiin. Kuntoutuksen tavoitteena on parantaa tasapainoa, koordinaatiota, silmien liikkeiden hallintaa ja keskushermoston sopeutumiskykyä. Jokainen harjoitus toteutetaan varovaisesti, potilaan hetkelliset voimavarat ja neurologinen jaksaminen huomioiden. Harjoitusohjelma etenee vaiheittain ja progressiivisesti, jotta keskushermostolla on mahdollisuus sopeutua uusiin haasteisiin turvallisesti ja tehokkaasti. Tämä lähestymistapa varmistaa, että kuntoutus on sekä tavoitteellista että potilaan hyvinvointia tukevalla tavalla toteutettua.
- Kiropraktiikka ja pehmytkudoskäsittelyt: Hoito kohdistuu selkärangan, pehmytkudosten ja hermoston toiminnan optimointiin, mikä tukee erityisesti proprioseptisen järjestelmän toimintaa (kehon asento- ja liikeaistimus) ja hermoston kokonaisvaltaista tasapainoa.
Lisäksi käytössämme ovat seuraavat täydentävät menetelmät:
- Somatosensoriset harjoitteet: Parantavat kehon tuntoaistin (proprioseptio) ja keskushermoston välistä yhteyttä tukemalla aistijärjestelmien tarkkaa toimintaa.
- Visuaali- ja ääniterapia: Hermoston tasapainoa ja rauhoittumista edistävä terapia, joka hyödyntää tarkkaan suunniteltuja visuaalisia ja auditiivisia ärsykkeitä.
- Perifeerinen hermostimulaatio: Hermoston uudelleenjärjestäytymistä ja palautumista tukeva menetelmä, joka stimuloi kehon ääreishermostoa.
- Neurokognitiiviset harjoitteet: Parantavat muistia, tarkkaavaisuutta ja ongelmanratkaisukykyä, tukien aivojen korkeampia toimintoja.
- Neurosensorisen ja motorisen integraation työkalut: Aistijärjestelmien ja motoristen toimintojen välistä yhteistyötä kehittävät harjoitteet, jotka vahvistavat keskushermoston toimintaa.
Kotikonstit ja elämäntapamuutokset
MdDS:n hoitoa voidaan tukea myös arjen pienillä muutoksilla:
- Säännöllinen liikunta: Parantaa lihasvoimaa ja koordinaatiota, mikä auttaa tasapainon ylläpitämisessä.
- Tasapainoinen ruokavalio: Tukee hermoston hyvinvointia ja voi auttaa vähentämään huimausta.
- Stressinhallinta: Rentoutumisharjoitukset, kuten syvä hengitys ja jooga, voivat lievittää oireita pahentavaa jännitystä.
- Nukkumisen optimointi: Riittävä ja laadukas uni tukee keskushermoston palautumista ja sopeutumista.
Toivoa paremmasta huomisesta
Mal de debarquement (MdDS) voi tuntua elämää hallitsevalta, mutta oikean diagnoosin ja kohdennetun neurologisen kuntoutuksen avulla oireita voidaan merkittävästi lievittää. VNG:n ja muiden edistyneiden menetelmien ansiosta Chydenius Neuro-kiropraktikkokeskus voi tarjota yksilöllisiä hoitopolkuja, jotka perustuvat keskushermoston ja tasapainojärjestelmän tarkkaan analyysiin. Ota yhteyttä ja aloita matkasi kohti tasapainoisempaa ja huimauksetonta elämää.
Lähteet:
MdDS Foundation. About MdDS. Saatavilla: https://mddsfoundation.org/about/
Dai M, Cohen B, Smouha E, Cho C. Readaptation of the Vestibulo-Ocular Reflex Relieves the Mal de Debarquement Syndrome. Front Neurol. 2014;5:124. doi:10.3389/fneur.2014.00124
Cha YH. Mal de Débarquement Syndrome: New Insights. Ann N Y Acad Sci. 2015;1343:63-68. doi:10.1111/nyas.12701
Schoenmaekers C, et al. Guideline for standardized approach in the treatment of the Mal de Debarquement syndrome. Front Neurol
Cha, Yoon-Hee. “Update on Therapies for Mal de Débarquement Syndrome.” Current Treatment Options in Neurology, 2022. Saatavilla: https://link.springer.com/article/10.1007/s11940-022-00735-2
“Mal de Débarquement Syndrome (MdDS).” Vestibular Disorders Association, 2024. Saatavilla: https://vestibular.org/wp-content/uploads/2024/10/Mal-de-Debarquement_40_cobranded.pdf
Hain, Timothy C., and Cherchi, Marcello. “Mal de Debarquement Syndrome.” Dizziness-and-Balance.com, 2024. Saatavilla: https://dizziness-and-balance.com/disorders/central/MdDS.html
