Tuore Tampereen yliopistossa toteutettu tutkimus on tuonut esille, miten lapsena tai nuorena saatu aivotärähdys tai muu traumaattinen aivovamma voi vaikuttaa pitkällä aikavälillä koulutustasoon ja opintomenestykseen. Tutkimuksessa tarkasteltiin yli 8400 henkilöä, jotka olivat saaneet lapsena traumaattisen aivovamman vuosina 1998–2018. Vertailuryhmänä oli yli 15 500 samanikäistä henkilöä, jotka olivat kokeneet lievemmän vamman, kuten nilkan tai ranteen murtuman. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että traumaattinen aivovamma, myös lieväksi luokiteltu aivotärähdys, voi merkittävästi heikentää myöhempää kouluttautumista ja oppimistuloksia.
Keskeiset havainnot:
Aivovamman (concussion) kokeneilla nuorilla oli 15 % pienempi todennäköisyys jatkaa korkea-asteen koulutukseen verrattuna henkilöihin, jotka olivat kärsineet raajojen murtumista.
Vakavampia vammoja saaneilla, kuten kallon sisäisiä vammoja kokeneilla nuorilla, oli vielä pienempi mahdollisuus hakeutua korkea-asteen opintoihin kuin lieviä aivotärähdyksiä kokeneilla.
Tutkimuksen havainnot korostavat erityisesti sitä, kuinka tärkeää on ottaa aivotärähdykset vakavasti, riippumatta niiden alkuperäisestä vakavuusasteesta.
Miksi aivotärähdyksen perusteellinen arviointi on tärkeää?
Usein perinteiset kuvantamistutkimukset, kuten MRI tai CT, eivät paljasta kaikkia aivotärähdyksen vaikutuksia. Tästä syystä on äärimmäisen tärkeää, että jokainen aivotärähdyksen kokenut lapsi tai aikuinen käy perusteellisessa neurologisessa arvioinnissa, johon kuuluu:
Sensorimotorinen tutkimus:
Tasapainon, koordinaation ja liikkeiden hallinnan arviointi, joka auttaa tunnistamaan mahdolliset liikejärjestelmän häiriöt.
Neurokognitiivinen arviointi:
Muistin, tarkkaavuuden, tiedonkäsittelynopeuden ja muiden kognitiivisten taitojen arviointi, joiden heikentyminen voi olla seurausta aivovammasta.
Tuki- ja liikuntaelimistön arviointi:
Mahdollisten lihas- ja nivelvaurioiden tunnistaminen, jotka voivat olla yhteydessä päähän kohdistuneeseen vammaan tai sen aiheuttamaan kaatumiseen tai törmäykseen.
Autonomisen hermoston arviointi:
Tutkitaan autonomisen hermoston toimintaa, kuten sydämen sykettä, verenpainetta ja ruoansulatusta, sillä autonomisen hermoston toimintahäiriöt ovat yleisiä aivotärähdyksen seurauksena.
Mitä jos aivotärähdys jää hoitamatta?
Lievänkin aivotärähdyksen seurauksena voi esiintyä pitkittyneitä oireita, kuten keskittymisvaikeuksia, muistiongelmia, päänsärkyä, huimausta ja jopa mielialan muutoksia. Näillä oireilla on suora vaikutus oppimiseen ja arjessa selviytymiseen. Pitkällä aikavälillä hoitamatta jäänyt aivotärähdys voi heikentää lapsen tai nuoren kykyä pärjätä koulussa ja vaikuttaa merkittävästi myöhempiin opintoihin sekä työelämään.
Miten toimia aivotärähdyksen jälkeen?
Aivotärähdyksen jälkeinen toimintatapa on ratkaiseva tekijä toipumisen ja pitkäaikaisvaikutusten ehkäisemisessä. Ensimmäiseksi on tärkeää tunnistaa mahdolliset oireet, kuten päänsärky, pahoinvointi, huimaus, näköhäiriöt, tasapainovaikeudet, muistiongelmat sekä muutokset mielialassa tai käyttäytymisessä. Vaikka oireet vaikuttaisivat aluksi lieviltä, niitä ei tule jättää huomioimatta, sillä aivojen toimintahäiriöt voivat ilmetä viivästyneesti ja kestää pidempään kuin alkuun näyttäisi.
Vanhempien, opettajien ja terveydenhuollon ammattilaisten yhteistyö on avainasemassa siinä, että lapsen oireet tunnistetaan ja kuntoutus aloitetaan ajoissa. Vain näin voidaan minimoida vamman pitkäaikaiset vaikutukset.
Välittömästi vamman jälkeen tulee hakeutua ammattilaisen tekemään arviointiin, jotta voidaan sulkea pois vakavammat vammat, kuten kallonsisäiset verenvuodot tai muut akuutit neurologiset ongelmat. Perinteiset kuvantamismenetelmät (esim. MRI tai CT) tulee suorittaa tilanteen vaatiessa, erityisesti jos oireet viittaavat vakavampaan vaurioon. Tämän jälkeen on tärkeää tehdä kattava neurologinen arviointi, joka sisältää sensorimotorisen, neurokognitiivisen, tuki- ja liikuntaelimistön sekä autonomisen hermoston perusteellisen tutkimuksen. Pelkät kuvantamismenetelmät eivät välttämättä paljasta kaikkia aivotärähdyksen vaikutuksia, joten laaja toiminnallinen arviointi on välttämätöntä vamman todellisen laajuuden ymmärtämiseksi.
Yhteenveto ja suositukset:
Tampereen yliopistossa toteutetun tutkimuksen mukaan lapsuudessa koettu traumaattinen aivovamma, mukaan lukien lieväksi luokitellut aivotärähdykset, voi merkittävästi vaikuttaa lapsen tulevaan koulutukseen ja elämänlaatuun. Tutkimus osoittaa, että aivotärähdyksiä ei tulisi vähätellä, vaan niiden pitkäaikaiset seuraukset on otettava vakavasti. Varhainen, kokonaisvaltainen ja perusteellinen neurologinen arviointi sekä yksilöllisesti räätälöity kuntoutussuunnitelma ovat välttämättömiä pitkäaikaisten vaikutusten ehkäisemiseksi ja lapsen tulevaisuuden turvaamiseksi.
Jos epäilet aivotärähdystä tai kärsit sen jälkeisistä oireista, on tärkeää varata aika neurologiseen arviointiin. Toiminnalliseen neurologiaan erikoistunut kiropraktikko voi tunnistaa hermoston toimintahäiriöt ja määrittää sopivan hoidon, jotta toipuminen olisi mahdollisimman tehokasta ja kokonaisvaltaista.
Lue myös:
Lähteet:
- Ilvonen, S., Pulakka, A., Ristamäki, R. ym. (2024). Impact of childhood traumatic brain injury on educational attainment in Finland from 1998 to 2018: a retrospective register-based nationwide cohort study. European Journal of Epidemiology. Saatavilla osoitteessa: https://link.springer.com/article/10.1007/s10654-025-01218-9.
- https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/22688215/
- https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/23016082/
- https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/28341726/
- https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/25560444
- https://www.frontiersin.org/articles/10.3389/fnbeh.2020.581819/full
- https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/27834667/
- https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/27019067/
- https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/31524054/
- https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/33356610/
